Tänään on vihdoin se päivä, jota olemme odottaneet – tänään on ”sitten kun päivä”.
Sitten, kun saan ylioppilaslakin. Sitten, kun saan todistuksen. Sitten, kun koulu loppuu. Sitten, kun kesäloma alkaa. Voin vakuuttaa teille, hyvät valmistujat, että sitten kun päivä on ehkä maailman historian onnistunein illuusio, harha sitten joulupukin ja hammaskeijun. Sitten kun päivän jälkeen alkaa nimittäin vasta varsinainen matka.
Nämä päivät ovat kuitenkin tärkeitä. Ne antavat päämäärän ja motivaatiota edetä kohti tavoitetta ja niiden juhlat jäävät muistoiksi elämän helminauhaan. Sitten kun hetken jälkeen aukeaa avaruus, jossa seikkailu kohti uutta ja tuntematonta.
Työyhteisökoulutuksissa työntekijöiltä kysytään usein, mitä tuot mukanasi työpaikalle joka aamu? Teille arvon valmistujat käännän kysymyksen toisin päin eli pyydän teitä miettimään, mitä otatte Portaanpäästä mukaanne, kun tänään lähdette.
Toivoisin, että veisitte Portaanpäästä mukananne maailmaan hieman sivistystä ja uteliaisuutta. Sivistys ei ole pelkästään tietämystä ja tietoa esimerkiksi siitä, mikä on passiivi tai Molotov-Ribbentropin sopimus – vaan se on perusteltua käsitystä tästä todellisuudesta, jossa elämme ja ennen kaikkea kykyä elää todellisuudessa yhdessä toisten kanssa, vaikka he ajattelisivat ja eläisivät eri tavalla.
Sivistys on ymmärrystä ja harkintaa, se on kykyä nähdä maailmaa laajemmin kuin oma näkökulma. Sivistys on rohkeutta ajatella itse – mutta myös vastuuta siitä, mihin tätä ajattelua käytetään. Joskus sivistys on myös kykyä olla hiljaa ja kuunnella.
Uteliaisuus on puolestaan voima, joka saa kysymään, yrittämään ja kiinnostumaan toisista tavoista ajatella ja toisista ihmisistä. Itse asiassa jopa Albert Einsteinin on väitetty todenneen, että: “Minulla ei ole erityisiä lahjoja. Olen vain intohimoisen utelias.”
Sivistys ja uteliaisuus näkyvät siinä, miten kohtelemme toisiamme – erityisesti silloin, kun olemme eri mieltä. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta aina voi valita kunnioituksen.
Näitä kahta voimaa, sivistystä ja uteliaisuutta, yhteiskuntamme, Suomi, tarvitsee juuri nyt. Maailma on vajonnut sekaannuksen tilaan, jossa se, jolla kovin ääni ja näyttävin some, käyttää valtaa ei yhteistä hyvää rakentaakseen vaan omaa valtaansa lisätäkseen. Vallan lisäämiseen taattu keino on jo muinaisten roomalaisten hyväksi havaitsema Hajota ja hallitse tekniikka, divide et impera. Mitkä ovat Hajota ja hallitse tekniikan tyypilliset keinot
· Ryhmittely ja vastakkainasettelu eli “me vastaan te”
· Epäluottamuksen lisääminen
· Eriarvoistaminen
· Tiedon kontrollointi ja väärän tiedon levittäminen
Kuulostaako tutulta maailman ja jopa Suomen politiikalta? Samoja Hajota ja hallitse keinoja käytetään parhaillaan nykyaikaisessa niin sanotussa hybridisodankäynnissä. Hybridisodankäynnin ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu muun muassa sosiaalisen kaaoksen ja epäsovun aiheuttaminen ja väärien tietojen levittäminen eli yhteiskunnan hajottaminen, heikentäminen sisältä päin.
Joten hyvät valmistujat, tulevat päättäjät ja toimijat, olkoot sivistys ja uteliaisuus aseitanne kaikille yhteisen ja demokraattisen Suomen puolesta. Sivistyksen ja uteliaisuuden kautta eroavaisuudet voi kääntää vahvuudeksi ja yhteiseksi hyväksi. Erilaisuus ei uhkaa meitä, välinpitämättömyys uhkaa.
Mitä vielä toivoisin teidän ottavan mukaanne Portaanpäästä. Armoa ja armollisuutta. Ajatusta siitä, että saa olla keskeneräinen, ei tarvitse olla valmis. Itse asiassa, jos joku teistä valmistujista ajattelee olevansa täysin valmis, suosittelen yhtä lisävuotta täällä opistolla esimerkiksi vapaan sivistystyön kansanopistolinjalla (hakemus löytyy nettisivuilta www.portaanpää.fi) – tämä oli tuotesijoittelua. Armo on viisautta ja hyvä matkakumppani elämässä: se tuo kykyä katsoa itseään ja toisia ihmisiä lempeästi.
Hyvät ylioppilaat, arvoisat valmistujat. Koko Portaanpään onnittelee teitä saavutuksistanne ja lähettää teidät ylpeänä matkaan. Kiitos huimat kollegat ja rehtori yhteistyöstä ja ponnisteluista yhteisen tavoitteen, Portaanpään puolesta.
Lähtijät, kantakaa mukananne sydämissänne
– Portaanpään henkeä, kun tarvitsette lämpöä ja rakkautta
– sivistystä, kun maailma tarvitsee ajattelua ja ymmärrystä
– uteliaisuutta, kun edessä on jotain tuntematonta
– ja armoa, koska elämä on
Viimeiseksi ajatukseksi ja rohkaisuksi poluillenne annan kirjailija Eeva Kilven sanat: “Rohkea ei ole se, joka EI pelkää, vaan se, joka pelosta huolimatta lähtee liikkeelle.”


